Käädyt kertovat Taideyliopiston tarinaa jalosti ja arvokkaasti
Taideyliopisto sai 10-vuotisjuhlansa kunniaksi käädyt, jotka ovat ensi kertaa käytössä yliopiston promootiossa 16.-18. elokuuta 2024. Muotoilija, kultaseppä Kirsti Doukas kertoo korun syntyprosessista alkusoitosta aina luovutushetkeen asti.
Käädyt ovat kuuluneet akateemiseen juhlaperinteeseen jo vuosisatojen ajan. Näyttävä ja uniikki esine symboloi kantajansa, yliopiston rehtorin, asemaa yhteisössä – ja harvoin käytettynä koruna tilaisuuden erityistä arvokkuutta.
Taideyliopisto sai käädyt lahjoituksena yliopiston tukisäätiön hallituksen puheenjohtajalta Heikki Lehtoselta. Korun suunnittelijaksi ja valmistajaksi kutsuttiin muotoilija, kultaseppä Kirsti Doukas ja kultaseppämestari Kristian Saarikorpi.
Harvinaislaatuinen toimeksianto
Kun Kristian Saarikorven puhelin soi tammikuussa 2023, hän ei arvannut, että luvassa olisi yksi haastavimmista ja kunnianhimoisimmista tilaustöistä Saarikorven ja Doukasin yhteisellä uralla.
Soittaja, Taideyliopiston Promootiotoimikunnan puheenjohtaja, Sibelius-Akatemian varadekaani Olli-Pekka Martikainen, kutsui työparin suunnittelemaan ja valmistamaan yliopiston käädyt.
”Ymmärsimme toimeksiannon arvon; tällaista pääsee tekemään kerran elämässä. Käädyt ovat myös esineenä haastava. Koru on näyttävä, monikerroksinen ja arvokas, ja sen pitää toimia erilaisissa juhlatilanteissa ja erikokoisten ihmisten päällä. Olemme tekijöinä perfektionisteja ja asetimme riman korkealle alusta pitäen, tavoitteena kertoa yliopiston tarinaa jalosti ja arvokkaasti”, Kirsti Doukas sanoo.
”Lähdimme liikkeelle tutustumalla Taideyliopiston brändin taustoihin ja kuulemalla yhteisön toiveita. Mitä merkityksiä siihen halutaan; mitä koru viestittää? Promootiotoimikunnan järjestämissä avoimissa keskustelutilaisuuksissa poimimme muistiin erityisesti sen, mitä siinä ei saa olla.”
Suunnittelutyön viitoittajiksi kiteytyi pian viisi Taideyliopistolle leimallista johtolankaa: näkökulmien moninaisuus, kriittinen yliopistoyhteisö, korkein laatu, monimuotoisuus sekä muutosvoima ja jatkuva liike.
Kruununjalokivinä kolme akatemiaa
Aikanaan Taideteollisen korkeakoulun lopputyönsä lasista tehnyt ja parhaillaan lasinpuhaltajaksi opiskeleva Doukas visioi alusta pitäen käätyjen sisältävän lasimateriaalia ja kiinnittyi sen suunnittelussa akatemioiden värimaailmaan.
”Monet taiteilijat työskentelevät lasin parissa tällä hetkellä. Tässä ajassa on jotain, joka vetää lasia puoleensa”, Doukas sanoo.
Suunnitteluprosessissa Doukas sukelsi minerologiaan ja jalokivien kiderakenteisiin luodakseen käädyille kolme akatemioiden tohtorihattujen värien mukaista ”kruununjalokiveä”– Kuvataideakatemian Pompeijin punaisen, Sibelius-Akatemian sähkönsinisen ja Teatterikorkeakoulun luumun sävyisen violetin. Lasiosien muodot hän loi luonnossa esiintyvien granaatin, safiirin ja ametistin kidemuotojen pohjalta.
”Kidemuodot määrittivät myös lasiosien järjestyksen. Ametisti ja safiiri ovat pitkänomaisia, joten niiden paikat ovat luontevasti käätyjen pitkillä osilla, kun taas granaatti on kuutiollisen kidejärjestelmän monitahokas, ja muotonsa vuoksi keskellä niin sanotussa taitekohdassa. Näin kaikki kolme erilaista akatemiaa on mukana tasavertaisesti, hienostuneesti ja viitteellisesti”, Doukas kertoo
Lasiosat hioi Lasismi Riihimäellä.
Täyttä käsityötä – teknologian tuella
1,3 metrin pituisissa käädyissä on värillisen hiotun lasin lisäksi lähes kilo hopeaa.
Muotokielessä ja rakenteessa Doukas ja Saarikorpi lähtivät kulmista ja taitekohdista symboloimaan Taideyliopiston moninaisia näkökulmia ja toiminnan moniulotteisuutta. Hopeaosien väliset kaksoisnivelet luovat taipuvan esineen.
Taitekohdat ja kulmat näkyvät myös käätyjen rasiassa, jonka on tehnyt Kuvataideakatemian opettaja ja taidegrafiikan opetusalan työmestari Erja Huovila.
Monivaiheisessa ja erittäin tarkkaa järjestystä vaatineessa valmistuksessa Doukas ja Saarikorpi hyödynsivät 3D-tulostusta ja -mallinnusta perinteisen kultasepäntyön rinnalla.
Lopputulosta Doukas kuvaa sanoilla yllättävä, pelkistetty ja rohkea.
”Arvaamattomuus on ollut läsnä tekoprosessissa. Koru on rohkea, koska tilaaja on rohkea. Toista samanlaista ei ole”, Doukas summaa.
Taideyliopiston maisteri- ja tohtoripromootio järjestetään 16.–18. elokuuta 2024. Promootio on yliopistoyhteisön suurin ja kaunein juhla ja yliopisto-opintojen juhlallinen päätös.
Kuvat kertovat käätyjen syntytarinaa
Kirsti Doukas ja Kristian Saarikorpi dokumentoivat käätyjen suunnittelu- ja valmistusprosessin eri vaiheita myös kuvien avulla. Tässä muutama poiminta työparin kuva-arkistosta.
