”Homouden ja taiteen nimissä” – LGBTQ+-opiskelijoiden yhteisö järjestää matalan kynnyksen queeria tekemistä
Taideyliopiston opiskelijoiden perustama Q.U.N.T.-yhteisö rakentaa yliopiston sisälle rohkeampaa, avoimempaa ja hierarkioista vapaata queer-tilaa.
Maalaustaiteen opiskelija Nunu Anundi ja lavastuksen opiskelija Anna Pietilä istuvat Kookoksen Torilla. Torin pöydille on levitetty kaksi pride-lippua ja tapahtumajulisteita, joissa toistuvat kirjaimet Q, U, N ja T.
“Me mietittiin, että me haluttaisiin näyttää sulle meidän kaappi”, sanoo Pietilä. Kun ruotsinkielisen näyttelijäntaiteen koulutusohjelman opiskelija Willjam Tigerstedt liittyy Torilla seuraan, lähdemme kohti kaappia.
Kolmannen kerroksen pukukaapin oveen on liimattu muutama tarra, jotka erottavat sen viereisistä kermanvärisistä ja tarrattomista ovista. Kaapissa säilytetään edellisiin ja tuleviin tapahtumiin liittyvää tarpeistoa – muun muassa pride-lippuja, sateenkaaritarroja ja mennyttä tapahtumaa sponsoroineen Fat Lizardin heijastimia.
Kaappi on monella tapaa hauska vitsi. ”Sinne me kuulutaan”, sanoo Tigerstedt. Sateenkaarivähemmistöinä kaapissa ollaan ja sieltä tullaan ulos ja välillä sinne huomaa joutuneensa takaisin. Kaappi on myös humoristinen vastaus kysymykseen siitä, minkälaisia queer-tiloja löytyy Taideyliopiston seinien sisältä: niitä ei virallisesti ole.
Lukuvuonna 2021–2022 ryhmä opiskelijoita totesi, että niitä pitää rakentaa. Syntyi Q.U.N.T., yhteisö ja alusta, jonka aktiivijäseniä Anundi, Pietilä ja Tigerstedt ovat ja jonka pyrkimys on tuoda Taideyliopiston vähemmistöjä yhteen. Metodeinaan Q.U.N.T. käyttää bileitä, peli-iltoja ja avoimeen kommunikaatioon tähtäävää keskustelukulttuuria.
Queer Unelmia Näen Tuolla
Q.U.N.T.in ytimessä on pyrkimys järjestää matalan kynnyksen kivaa tekemistä. Tavoite saattaa vaikuttaa hyvinkin tyypilliseltä opiskelijalähtöiselle yhteisölle, mutta sille on painavat syynsä: ”Tämä on kuitenkin – mun kokemuksen mukaan – aika kova paikka”, sanoo Anundi. Opinnot Taideyliopistossa on koettu raskaiksi, ne voivat ovat hyvinkin yksilökeskeisiä ja akatemioissa ollaan kovin erillä toisistaan. Q.U.N.T.in ihanteena on toimia vastapainona kaikelle tälle.
Kivan ja helpon yhteistoiminnan järjestäminen on keskeistä erityisesti vähemmistöopiskelijoille. Monet olemassa olevat queer-yhteisöt keskittyvät yhteiskunnallisista epäkohdista keskusteluun, minkä on tärkeää, mutta voi olla Pietilän mukaan myös hirmu raskasta.
”Se oli Q.U.N.T.issa ajatus, että olisi myös matalan kynnyksen kivaa tekemistä.” Rakentavaa ja kriittistä keskustelua käydään toki myös Q.U.N.T.in tapahtumissa, mutta sitä ei edellytetä ja samalla voi vaikkapa puuhata työpajassa tai pelata lautapelejä.
Anundi, Pietilä ja Tigerstedt painottavat, että Q.U.N.T.in toiminnassa tärkeää on sisäisten hierarkioiden puute: kaikki yhteisön jäsenet ovat samalla viivalla ja johtohahmoja ei ole. ”Kuka tahansa voi ehdottaa tekemistä, toimintaa, jotain poliittistakin tekoa, tapahtumaa tai jotain, mitä vain haluaisi tehdä ja mihin pyytää seuraa”, kertoo Pietilä.
Toimintamalli on osoittautunut antoisaksi, mutta haastavaksi luonnostaan hierarkkisen yliopistoinstituution sisällä. Q.U.N.T.in kaapilta siirrymme yliopiston käytäviä pitkin juttelemaan kokoushuoneeseen, ja tila on yliopiston ja taidemaailman hierarkkisuutta kuvastavia valta-asetelmia pullollaan: sen voi varata vain henkilökunnan jäsen, seinällä on Sinikka Tuomisen maalaus Kansallisgallerian kokoelmasta ja ihan huoneen ulkopuolella vietetään tehtävästään pois jäävän vararehtori Marjo Kaartisen jäähyväiskakkukahveja.
Tai ehkäpä haastattelun teemojen liiallinen pohtiminen vääristää vaikutelmaa. Hierarkia purkautuu – ainakin hieman – kun kokoushuoneen oven raosta kutsutaan ottamaan kakkua, vielä kun sitä riittää.
Q.U.N.T. on ensisijaisesti queer-ihmisten yhteisö, mutta se mitä tämä tarkoittaa, on jokaisen henkilökohtainen asia. ”Alusta lähtien on ollut tarkoitus, että me ei määritellä sun queeriyttä”, sanoo Tigerstedt, ”oot sä sitten curious jollakin tavalla tai vielä mietit, niin tervetuloa.”
Pietilä täydentää: ”Meillä on tavoitteena järjestää vuodessa yksi isompi tapahtuma, johon on vapaa pääsy. Sellaista voisin suositella jollekin, joka miettii, että onko tämä mulle tai että kuuluuko LGBTQ+-yhteisöön. Voi tulla paikalle myös katsomaan, että olisiko tämä jotain sellaista, mikä tuntuu itselle kivalta.”
Osaksi Q.U.N.T.ia on helppo liittyä. Yhteisön Facebook-ryhmän ja aktiivien WhatsApp-keskustelun kautta saa tietoa toiminnasta ja tapahtumista ja sitä jaetaan myös yliopiston sähköpostilistoilla. Kynnys on matala ja sitoutumista ei edellytetä. ”Liittyminen sananakin kuulostaa aika viralliselta”, toteaa Anundi, ”enemminkin voi vaan olla, kuulostella ja nuuskia.” Pietilä jatkaa: ”Pehmeästi, omien voimavarojen mukaan.”
Tervetulleita ovat niin opiskelijat, yliopiston henkilökunta kuin ulkopuolisetkin queer-taiteilijat. Facebook-ryhmässä on paljon taidealalla työskenteleviä Taideyliopiston ulkopuolelta ja tapahtumia on järjestetty yhteistyössä muun muassa monimuotoisempien ja turvallisempien klubitapahtumien tuotantoon erikoistuvan MYÖS-kollektiivin kanssa.
Entä mitä Q.U.N.T.-lyhenne tarkoittaa? Akronyymi viittaa englannin kielen ”c-sanaan”, jonka halventava merkitys halutaan omia ja kääntää riemuksi. ”Mutta lisäksi meillä oli sellainen leikki siitä, mitä kaikkea se voisi tarkoittaa” kertoo Pietilä. Ehdotuksia kerättiin ihan ensimmäisessä Q.U.N.T.-tapahtumassa ja hyviä saatiin kasapäin. ”Queer University, Not Taideyliopisto”, Pietilä lukee listalta, ”Queers United in the Name of Taide. Queers Understand Nothingness Together.”
Nimellä on potentiaali tarkoittaa mitä vain, ja samalla se ei tarkoita mitään. Merkitykset ilmentävät queeriydelle ominaista liminaalisuutta: ne ovat rajojen ja kategorioiden välissä, pakenevat yksiselitteisiä määritelmiä ja antavat tilaa erilaisille tulkinnan tavoille.
Tila, joka on ennen kaikkea queer
Q.U.N.T. sai alkunsa Teatterikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijoiden aloitteesta keväällä 2022, mutta tarkkaa alkupistettä on vaikea ajoittaa.
”Eri suunnilta tuli heittoja samaan ideaan”, kertoo Tigerstedt, ”yksi oli hautonut ja toinen sanoi ääneen. Kolmaskin oli hautonut, että olisi kiva joku queer-yhteisö.” Järjestettiin ensimmäinen epävirallinen kokoontuminen, joka lopulta johti Taideyliopiston opiskelijoiden sähköpostilistalle lähteneeseen tapahtumakutsuun aloitussanoilla: ”On jo korkea aika tavata homouden ja taiteen nimissä.”
Samassa kutsussa kysyttiin: ”Koska kaikki tilat ovat lähtökohtaisesti heteroita, voisiko tämä yhteisö rakentaa tilan, joka on ennen kaikkea queer?”
”Se on edelleen relevantti kysymys”, toteaa Pietilä. Yhteisön toiminnan taustalla on alusta asti ollut – ja on edelleen – tarve rakentaa yhteisöllistä, queeriä tilaa.
Onko tällaisia tiloja onnistuttu rakentamaan? ”Joo, todellakin”, huudahtaa Pietilä ja Anundi komppaa: ”Joo joo, kyllä.” No minkälaisissa queer-tiloissa Q.U.N.T.in toimintaa sitten tapahtuu, nyt reilu kaksi vuotta perustamisen jälkeen?
”No siellä kaapissa”, sanoo Tigerstedt. Naurua. Kaapin lisäksi yhteisö majoittuu Facebook-ryhmän ja aktiivien WhatsApp-chatin virtuaalisiin tiloihin. Tilaa luodaan ja vallataan myös Q.U.N.T.in tapahtumissa, joista isoimmat on järjestetty Vapaan Taiteen Tilassa. ”Olisi tosi tärkeää, että VTT:n toiminta jatkuisi jossain muodossa 2024 jälkeen”, toteaa Tigerstedt.
Taideyliopisto on jatkanut Vapaan Taiteen Tilan rahoitusta kuluvan vuoden loppuun asti. Yliopiston ylioppilaskunta kertoi viikkotiedotteessaan 28.5. etsivänsä uusia rahoituskumppaneita ja keskustelevansa yliopiston kanssa rahoituksesta vuoden 2026 loppuun saakka. Tigerstedt puhuu tilan monimuotoisuuden puolesta, mikä tekee siitä myös Q.U.N.T.ille luontevan tapahtumatilan.
”VTT on myös kaikille avoin”, jatkaa Pietilä ja vertaa tilaa sitä kautta yliopiston omiin tiloihin. ”On ollut lähtökohtaisesti tosi vaikeaa tavata yliopiston tiloissa. Siitä pitää neuvotella tosi paljon.”
Syksyllä 2022 tavattiin Sörnäisten kampuksella iltasaikaan ja tilannetta väritti huoli tilojen oikeasta käytöstä. Asian tärkeyttä oli painotettu henkilökunnan puolesta ja haluttiin toimia oikein, jotta tiloja saisi jatkossakin käyttää. Kun hälytykset alkoivat soida koululla, se nosti kylmän hien pintaan: nyt me on tehty jotain väärin, jätetty joku väärä ovi auki tai jotain. Pian kuitenkin ilmeni, että hälytykset oli laukaissut marraskuun 2022 vesivahinko Myllyssä.
Kun muistellaan menneiden tapahtumien mieleenpainuvimpia hetkiä, vesivahinkotapaus nousee pakostakin mieleen. ”Se oli niin absurdi tilanne”, muistelee Anundi. Positiivisia kohokohtia on onneksi enemmän: ”Ensimmäinen iso tapahtuma oli jotenkin spessu ja wholesome”, muistelee Pietilä. ”Ihmiset tuli tosi uteliaina paikalle.” Muista, MYÖS-kollektiivin kanssa järjestetyistä isoista tapahtumista on jäänyt mieleen kevään 2023 Cyborg Wastelandin tee-se-itse-henkisyys ja se, miten iso produktio kevään 2024 Infestationista muodostui.
Pienemmistä kohokohdista rakentuu kuva Q.U.N.T.in toiminnan ja tapahtumien kirjosta: on ollut bingoa, pelejä, leikkejä, menestyksekäs pukutyöpaja, tulevien tapahtumien järjestämistä inspiroinut ideaseinä ja pay-what-you-can-kahvila, jonka tuotoista pystyttiin keväällä 2024 lähettämään pari sataa euroa Palestiina-apuun. ”Toiminnallisuus on meillä tärkeää, vältetään pönöttämistä”, kuvailee Anundi, ”voi olla helpompi oleskella tilassa, jossa on tekemistä ja virikkeitä.”
Kohti rohkeampia tiloja
Tämä ajattelutapa, jossa tilaa rakennetaan sitä käyttävien ehdoilla, on keskiössä Q.U.N.T.in kaikessa toiminnassa. Tapahtumissa pyritään siihen, että kaikki kävijät tiedostavat niin kutsutut turvallisemman tilan periaatteet – syrjinnälle on nollatoleranssi, jokaisella on oikeus keholliseen koskemattomuuteen ja identiteettinsä itsemäärittelyyn – mutta itse käsitteeseen suhtaudutaan kriittisesti.
”Turvallisempi tila terminä, sen ajatellaan usein viittaavan jotenkin valmiiseen tilaan, vaikka se on jatkuvaa kasvua ja dialogia”, pohtii Pietilä. Turvallisuuden tai sen puutteen kokemukseen vaikuttavat jokaisen omat kokemukset ja taustat ja minkään tilan ei voida taata olevan kaikille täysin turvallinen. ”Me yhteisönä luodaan tilaa, joka määrittyy aina uudestaan joka kerta.”
Anundi viittaa ajatukseen turvallisista hetkistä, jonka hän kertoo jääneen mieleen Queer Labour -kurssilta Nida Art Colonyssa Latviassa. Kurssin fasilitoineen Vidisha-Fadeschan jakamassa ystävänsä Kinkinellan ajatuksessa turvallisuus rakentuu hetkittäin: hetkissä, joissa kaikki osalliset kokevat olevansa turvassa, mutta myös hetkissä, joissa rajat rikkoontuvat ja tunteita loukataan. Ja ehkä kaikista keskeisimmin hetkissä, jotka seuraavat näitä rikkomuksia:
”Me aina loukataan toisiamme, haluttiin tai ei. Tärkeää on se, mitä tapahtuu sen jälkeen. Meidän pitää panostaa kommunikatioon, jotta voidaan tehdä turvallisia hetkiä yhdessä ja oppia yhdessä. Feilaaminen kuuluu asiaan.”
Anundi kokee, että avoin keskustelu toteutuu Q.U.N.T.in riveissä hyvin: ”Sellainen pehmeä, lempeä ja aistiva kommunikaatio tuntuu olevan tässä yhteisössä sellaista, mihin panostetaan. Siihen, että yritetään löytää harmoniaa ihmisten eri lähtökohtien välillä.”
Turvallisempaa tilaa korvaamaan on ehdotettu vaihtoehtoisia termejä, joilla tunnistetaan paremmin tilojen herkkyyden ja jatkuvasti muuttuvan luonteen. Näistä yhteisön jäsenille resonoivat esimerkiksi tiedostettu, mindful tila ja rohkeampi tila.
Q.U.N.T.in aktiivit toivovatkin, että myös yliopisto loisi paitsi turvallista myös rohkeampaa tilaa esimerkiksi moniäänisiä ja vapaita keskustelualustoja luomalla. Jäsenet nostavat esiin yliopistossa kuluneella lukuvuodella käydyn keskustelun sähköpostilistojen käytöstä. Kun opiskelijoiden sähköpostilistaa käytettiin Gazan kriisiin liittyvien vetoomusten levittämiseen, rehtori Kaarlo Hildén vetosi kaikkien opiskelijoiden oikeuteen turvalliseen ympäristöön ja muistutti, että listat on tarkoitettu opintoihin liittyville asioille.
Turvallisuuteen tähtäävät toimenpiteet voivat luoda joillekin ryhmille turvattomuuden kokemuksia, ja Q.U.N.T.in aktiivit kyseenalaistavat kyseisessä keskustelussa esille nousseen väitteen yliopistojen epäpoliittisuudesta. ”Ei ole olemassa epäpoliittisia instituutioita, vaan siinä kieltäydytään käymästä keskustelua”, Pietilä sanoo.
Vararehtorin jäähyväiskakkua maistellessa keskustelu kokoushuone 4:ssä siirtyy Q.U.N.T.in tulevaisuuteen ja aktiivijäsenten omiin, jossakin horisontissa häämöttäviin jäähyväisiin:
”Olisi ihanaa, että Q.U.N.T. jäisi elämään meidän valmistumisen jälkeen”, sanoo Tigerstedt, mutta yhteisön tuntemattomuus huolestuttaa toiminnan jatkon kannalta. Kaapissa ei olla, mutta “vähän silti ollaan”: toiminnasta unohtuu välillä kertoa ja hierarkiattomuus ja johtohahmojen puuttuminen tekee yhteisöstä epämääräisen ulkopuolisille. ”Jotkut on tullut multa kysymään, että oonko mä se Q.U.N.T.”, kertoo Pietilä.
Vaikka Pietilä ei ole Q.U.N.T.in johtaja, kysyjä on tavallaan oikeilla jäljillä: Q.U.N.T. on yhtä kuin jäsenensä. Yhteisön rakentamat queerit tilat eivät jää pukukaapin metalliseinien sisälle, vaan ne rakentuvat turvallisista hetkistä, keskusteluista ja ihmisistä. Tulevien opiskelijasukupolvien jäsenet voivat tehdä yhteisöstä jälleen omannäköisensä.