Historioitsijana taidekoulussa
Kiinnostus yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja syy–seuraus-suhteiden ymmärtämiseen on lisännyt myös opiskelijoiden kiinnostusta historiaan, sanoo teatterihistorian lehtori Jukka von Boehm.
Mitä Teatterikorkeakoulusta valmistuvan esittävän taiteen ammattilaisen pitää tietää oman taiteenalansa historiasta? Oikea henkilö vastaamaan kysymykseen on Jukka von Boehm, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun teatterihistorian lehtori.
von Boehm ei lämpene ajatukselle teatterihistoriasta knoppitiedon listana tai teoskaanonina, joka alalle pyrkivän tulisi tuntea siinä pelossa, että muuten hänet nauretaan pihalle meritoituneempien kollegojen baaripöydästä.
Sen sijaan von Boehm korostaa ymmärrystä teosten syntykontekstin ja taidealan ilmiöiden historiallisten juurien ymmärtämisestä. Hän onkin pannut ilolla merkille, että historia kiinnostaa opiskelijoita jälleen.
”Kysymys syy–seuraus-suhteista on palannut yhteiskuntaan, ja se näkyy myös taideopiskelijoiden kiinnostuksenkohteissa”, hän sanoo.
Siinä missä parin vuosikymmenen takaista nykyteatteri- ja tanssikenttää saattoi von Boehmin mielestä syyttää historiattomuudesta, ovat tämän päivän nuoret taiteen tekijät kiinnostuneita yhteiskunnasta ja historiasta. Yhteiskunnallista analyysia on mahdotonta tehdä ilman ymmärrystä historiasta.
Mikä taideopiskelijoita sitten kiinnostaa?
”Tietysti kaikki inkluusioon, vähemmistöihin, diversiteettiin ja kaanoniin liittyvät kysymykset, mutta myös todella monet muut asiat”, von Boehm listaa.
Kiinnostus siihen, mistä ilmiöt juontuvat, on vahvistunut. Ilmiöiden taustaa ja juuria halutaan ymmärtää ja kyseenalaistetaan valintojen ja kehityskulkujen neutraalius.
Oppimateriaali sitoo näytelmät aikaansa
Menneisyydessä syntyneitä teoksia on mahdoton ymmärtää ilman ymmärrystä niiden syntykontekstista. Osaltaan tähän tarpeeseen Jukka von Boehm ja dramaturgi Seppo Parkkinen aloittivat muutamia vuosia sitten suuren projektin, joka nyt on loppusuoralla. Vuonna 2025 ilmestyy digitaalinen oppimateriaali, jonka tavoitteena on tarjota erityisesti dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen opiskelijoille tietoa eri aikana tehtyjen näytelmien syntykonteksteista.
Oppimateriaalin valmistuminen liittyy dramaturgien uusiin opetussuunnitelmiin. Koulutusohjelmassa oli pitkään lukulista kymmenistä näytelmistä, jotka olisi hyvä lukea, ja tuon teoslistan mielekkyyttä myös kyseenalaistettiin.
Uuden oppimateriaalin myötä opiskelijoiden valinnanvapaus lisääntyy. Näytelmäkirjallisuuden historiaa lähestytään teemojen kautta ja näytelmien rinnalla opiskelijoilla on mahdollista perehtyä uuden oppimateriaalin kautta näytelmien historialliseen kontekstiin.
Urakka on ollut suuri, mutta von Boehm uskoo kaikille avoimen oppimateriaalin olevan aidosti hyödyllinen niin Teatterikorkeakoulussa kuin sen ulkopuolellakin. Tänä syksynä von Boehm esitteli Norteas-verkoston opettajaseminaarissa Klaipedassa pedagogiikkaansa näytelmien historiallisesta kontekstualisoimisesta.
”Samat kysymykset kaanonista, sen laajentamisesta ja historiallisen kontekstualisoinnin tarpeesta puhuttavat taidekouluissa muissakin maissa”, von Boehm sanoo.
Taide tuo erilaisia näkökulmia pedagogiikkaan
Kaikkien Teatterikorkeakoulussa ohjausta, dramaturgiaa, näyttelijäntaidetta, valo- tai äänisuunnittelua ja lavastusta opiskelevien kandidaatintutkintoon kuuluu kursseja esittävien taiteiden historiasta. von Boehm opettaa myös ruotsinkielisiä näyttelijäntaiteen opiskelijoita.
Valinnaiset maisterivaiheen kurssit mahdollistavat kandivaiheen kursseja enemmän kokeilua. Niillä historian opetusta on yhdistetty käytännön taiteentekemiseen. von Boehm onkin erittäin kiinnostunut kehittämään pedagogiikkaansa yhdessä taiteen opettajien kanssa.
Yksi esimerkki tästä on näyttämön tyylikaudet -kurssi, joka syntyi Teatterikorkeakoulun ohjauksen professori Saana Lavasteen ja Tampereen yliopiston näyttelijäntaiteen professori Pauliina Hulkon yhteistyön tuloksena. von Boehm on ollut mukana kurssin suunnittelussa ja opettanut sillä. Eri koulutusohjelmien maisteriopiskelijoita yhteen tuova kurssi on toteutettu jo kolme kertaa, ja se järjestetään jälleen syksyllä 2025.
”Perehdyimme kurssilla historiallisiin tyylikausiin käytännön tekemisen kautta. Teoreettinen tieto vaikkapa barokin, romantiikan tai minimalismin estetiikasta yhdistettiin niiden soveltamiseen käytäntöön. Tuloksena syntyi pienryhmissä tehtyjä esitysluonnoksia”, von Boehm kertoo.
Teorian ja käytännön rinnakkainelo onkin yksi Teatterikorkeakoulussa opettamisen erityispiirteistä, jota von Boehm pitää hyvin inspiroivana. Sitä puolta von Boehm haluaa vaalia ja kehittää: mitä mahdollisuuksia historian opettamiselle käytännön taiteenteon läsnäolo ja yhdistäminen tuo?
Vaikka voin Boehmin tausta on tiedeyliopistossa, lähestyy teoreettisen ja toisaalta käytännöllisen, kehollisen ja aistimellisen tiedon rinnakkainelo hänestä parhaimmillaan taiteellista tutkimusta.
”Tiedon välittäminen esittämisen ja leikin kautta on ulottuvuus mikä meillä Taideyliopistossa on, mutta tiedeyliopistoissa puuttuu.”
Yhteistyötä eri taiteenalojen historiantutkijoiden kesken
von Boehm on osallistunut Taideyliopiston Historiafoorumin toimintaan ja kokee sen tärkeäksi ammatilliseksi yhteisöksi. Taideyliopiston tutkimusinstituutin alaisuudessa toimiva verkosto kokoaa yhteen musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin historian tutkijoita Taideyliopiston eri akatemioista ja jopa muista yliopistoista.
Yksi tuore esimerkki akatemiarajat ylittävästä, teemapohjaisesta tutkimuksesta on vuonna 2025 ilmestyvä julkaisu wieniläisestä modernista, johon von Boehm on kirjoittanut artikkelin teatterista.
Seuraavaksi von Boehmia kiinnostaisi syventyä suomenruotsalaiseen avantgardeen teatterissa. Se olisi mielenkiintoinen tarkastelukohde, sillä usein kansainväliset virtaukset näkyvät Suomessa ensin ruotsinkielisissä piireissä.
Keväällä 2025 Taideyliopiston kolmen akatemian historiantutkijoiden yhteistyö avautuu myös yleisölle Studia generalia -luentosarjana. Tammikuussa käynnistyvällä, von Boehmin, professori Anita Sepän ja professori Saijaleena Rantasen suunnittelemalla Taide, vähemmistöt ja toiseutetut kertomukset -luentosarjalla pureudutaan taiteen vähemmistökertomuksiin.
Kuka?
Jukka von Boehm
- Teatterihistorian lehtori Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa
- Opettaa myös Tampereen yliopiston näyttelijäntaiteen opiskelijoita
- Väitteli Helsingin yliopistosta 2015 saksalaiseen musiikkiteatteriin liittyvästä aiheesta.
- Aloitti Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa vuonna 2018. Seurasi tehtävässä Jukka O. Miettistä.
- Kirjoittanut freelancerina musiikkiteatterilibrettoja ja ohjannut pari teosta.
- Toimii myös Taideyliopiston Historiafoorumissa