Fanny Hensel sävelsi salonkeihin ja unohtui sitten – mitä tapahtui sen jälkeen?
Fanny Mendelssohn oli 14-vuotias säveltäessään ensimmäisen kappaleensa. Nyt 200 vuotta myöhemmin se kuullaan Musiikkitalon Camerata-salin lavalla. Mutta miksi vasta nyt? Haastattelimme oopperaohjaaja Juulia Tapolaa, joka on yhdessä laulumusiikin opiskelijoiden kanssa valmistellut ohjelman Soiva kieli -konserttiin 12.4.2023.
Pikkuveljen varjossa
Fanny ja Felix Mendelssohn aloittivat musiikkiharrastuksensa varhain, äidin toimiessa ensimmäisenä pianonsoitonopettajana. Molemmat alkoivat myös itse säveltää hyvin varhaisessa vaiheessa. Fannyn säveltäjyydestä puhuttiin enemmän harrastuksena, sisarusparin isä kannusti pikkuveljeä, Felix Mendelssohnia hankkimaan musiikista itselleen ammatin. Fannyn ollessa 16-vuotias hänen isänsä kehotti häntä keskittymään naisen vastuualueisiin, jotka 1800-luvulla tarkoittivat kotiin ja perheeseen liittyviä askareita.
’’On ollut todella mielenkiintoista päästä sukeltamaan naissäveltäjän teoksiin, jotka ovat jääneet veljen varjoon. Vaikka olen itsekin laulua opiskellut, nimenä Fanny Hensel (os. Mendelssohn) on jäänyt pimentoon. Nyt onkin todella hienoa päästä esittelemään hänen tarinaansa ja elämäänsä tässä konsertissa’’, Tapola kertoo.
Fanny ja Felix eivät kuitenkaan kilpailleet keskenään. Konsertissa päästään kuulemaan myös otteita Fannyn ja Felixin kirjeenvaihdosta, jota ajalle tyypilliseen tapaan käytiin paljon.
Sisarusparin välisestä kirjeenvaihdosta selviää, että he ovat lähettäneet toisilleen nuotteja ja parannusehdotuksia sekä pohtineet yhdessä parasta mahdollista lopputulosta.
’’On hienoa, että sisarukset ovat kannustaneet toinen toisiaan, Felix ehkä jopa enemmän Fannya. On myös hauskaa huomata, että sisarukset ovat säveltäneet vuorotellen toisilleen ja kommentoineet sekä sparranneet toisiaan’’, Tapola iloitsee.
Aviomies tukena unelmien saavuttamisessa
Tapola kokee harmillisena sen, että naisten roolina yhteiskunnassa oli pitkään vain olla äiti ja kodinhengetär. 1800-luvun ajan tyypilliseen henkeen myös Fannyn oletettiin jäävän hoitamaan kotia ja lapsia sekä unohtamaan ammatilliset haaveet.
Fanny Hensel oli kuitenkin aikaan nähden onnellisessa asemassa. Hänen miehensä Wilhelm Hensel oli kuvataiteilija, joka kannusti häntä jatkamaan säveltämistä. Fannyn ensimmäinen opus julkaistiin vielä hänen elinaikanaan, vuonna 1946.
’’Wilhelm oli varmasti syy siihen, että Fanny pystyi jatkamaan säveltämistä myös naimisiinmenon jälkeen. Onneksi näin kävi, ja Fanny pääsi vielä puhkeamaan kukkaan’’, Tapola pohtii.
Soiva kieli -konsertti on monipuolinen leikkaus Fanny Henselin sävellyksiin. Fanny teki elämänsä aikana yli 400 teosta. Konsertissa esitetään 20 kappaletta, joista yli puolet on Fannyn sävellyksiä. Fanny sävelsi usein tuntemiensa runoilijoiden tekstejä. Hänellä oli kaikkiin käyttämiinsä runoilijoihin jokin syvempi, henkilökohtainen suhde.
’’Vaikka Fannyn mies oli kuvataitelija, hänkin kirjoitteli muutaman runon. Kuten arvata saattaa, Fanny sävelsi myös näistä lauluja’’, Juulia lisää.
Fannyn sunnuntaisalongit – Spotify-lista romantiikan ajalta
1800-luvun saksankielinen lied-musiikki vertautuu nykymaailmassa Spotify-listaan.
’’1800-luvulla laulut ja nuotit oli kirjoitettava itse, koska mitään ei ollut valmiina. Nuotit laitettiin jakoon, ja niitä esitettiin livenä yleisölle. Ajatus on sama kuin nykyaikana Spotifyssa’’, Tapola summaa.
Henseleiden muutettua Fannyn vanhempien piharakennukseen Fanny alkoi pitää Felixin kannustamana sunnuntaisalonkeja. Paikalle tuli kaupunkilaisia, ystäviä sekä yhteiskunnan kermaa. Salongeissa soitettiin Fannyn sävellyksiä sekä muita ajan tunnetuimpia kappaleita.
’’Fanny keskittyi urallaan säveltämiseen, minkä vuoksi hän on jäänyt vielä enemmän pimentoon kuin esimerkiksi konserttipianistina toiminut Clara Schumann. Salongeista tuli paikka, jossa Fanny sai olla esillä’’, Juulia kertoo.
Tutkimusmatka, sekä hetki rauhassa oman mielikuvituksen ja haaveiden kanssa
Konsertti tarjoaa tutkimusmatkan Fannyn ja Felixin historiaan. Kirjeenvaihdon lisäksi mukana on päiväkirjamerkintöjä.
”Kirjeiden ja päiväkirjan lukeminen avaa Fannyn elämää vielä lisää, mikä helpottaa teoksiin ja sävellyksiin sukeltamista”, Tapola sanoo.
Hän kannustaa ensi kertaa lied-konserttiin tulevia paikalle avoimin mielin ja muistuttaa, että kaikkea ei tarvitse ymmärtää. Konsertissa voi antaa musiikin kuljettaa.
”Ei haittaa, vaikka ajatukset lähtisivätkin välillä harhailemaan muualle arkisiin asioihin. Haluamme tarjota paikan, jossa voi heittäytyä hetkeksi omiin ajatuksiin”, Tapola sanoo.