Esityskevät 2025 on kansainvälisten tekijöiden esiinmarssi

Kansainväliset opiskelijat tuovat suomalaiselle teatterikentälle moninaisuutta ja uusia näkemyksiä. Valmistuttuaan moni heistä työskentelisi mielellään Suomessa.

Tänä keväänä Teatterikorkeakoulussa tehdään yli kymmenen esitystä, joihin sisältyy kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden taiteellisia opinnäytteitä. 

Taustalla on koulun kansainvälistyminen. Moniin maisteriohjelmiin otetaan sisään myös hakijoita, joiden äidinkieli ei ole suomi ja jotka opiskelevat englanniksi. Esimerkiksi ohjauksen kaksivuotiseen maisteriohjelmaan valittiin kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita ensimmäisen kerran vuonna 2020.

”Sen jälkeen ei-suomenkielisiä opiskelijoita on otettu sisään muutama jokaisella hakukerralla. Kevään esitykset ovat hyviä esimerkkejä ohjauksen koulutuksen kansainvälistymisestä”, sanoo ohjauksen professori Saana Lavaste. 

Millaisia esitykset sitten ovat? Mukaan mahtuu kaikkea teatterista nykytanssiin ja performanssiin. 

Aiheet vaihtelevat Ikenna Anyabuiken ohjaaman Mannequin Dreams -esityksen “afro-surrealismista” Balint Barabas Szigetin luoman I:AM MoMo -esityksen teemoihin “ajasta sekä yhdessäolon tuskasta ja kauneudesta”. Simba Siim Maatenin näytelmä Two More Days yhdistää Shakespearea ekologisiin kysymyksiin, Giorgia Lollin this could be us -koreografiaa ovat insiroineet kissavideot, baletti, The Nanny -tv-sarja ja Jane Fondan jumppatreenit.

Samassa esityksessä toteutuu usein monen opiskelijan taiteellinen opinnäyte esimerkiksi niin, että dramaturgian opiskelija on tehnyt käsikirjoituksen, näyttelijäopiskelijat esiintyvät ja lavastusopiskelija lavastaa. Työryhmässä tehtävä taiteellinen työskentely on keskeinen osa Teatterikorkeakoulun opintoja.  

Uusia ajatuksia, näkemyksiä ja toimintakulttuureita

Saana Lavasteen mukaan opiskelijajoukon kansainvälistymisellä on ollut vaikutuksia ohjauksen ohjelman toimintaan. Vaikka monikielisyys tuo mukanaan myös haasteita, tekee ohjelmalle hyvää saada lahjakkaita tekijöitä Suomea laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. 

”Maisteriohjelmaan hakeutuvilla kansainvälisillä opiskelijoilla on usein takanaan ura aiempien kotimaidensa teatterimaailmassa, joten he tuovat mukanaan erilaisia ajatuksia, näkemyksiä ja toimintakulttuureita, joista myös suomenkielinen yhteisömme hyötyy.”

Esimerkiksi koreografian opiskelija Giorgia Lolli tuo tanssiesityksessään yhteen esiintyjiä eri taustoista.

”Sain heti alussa idean tuoda yhteen joukon ihmisiä, joihin olen tutustunut aiemmissa töissäni Suomessa ja Italiassa – kahdessa maassa, joita kutsun kodikseni”, Lolli kertoo.

Opiskelijoille kansainvälisessä työryhmässä työskentely on opettavaista ja valmentaa työskentelyyn kansainvälisellä taidekentällä valmistumisen jälkeen.

“Minulle tämä on unelmien elämistä todeksi: saan työskennellä ison – ja kansainvälisen – työryhmän kanssa. Freelancer-työkokemukseni perusteella tiedän, että en tule kokemaan samaa hetkeen vapaalla kentällä.”

Monet Teatterikorkeakoulun kansainvälisistä opiskelijoista työskentelisivät mielellään Suomessa valmistumisensa jälkeen. Opiskelijoiden juurtumista suomalaiselle taidekentälle tuetaankin jo opiskeluaikana esimerkiksi järjestämällä yhteistyöproduktioita ja harjoitteluja ammattiteattereissa. 

“Tiedän, että uusien verkostojen rakentaminen vie aikaa, mutta toivon todella, että saan mahdollisuuksia tehdä töitä Suomessa”, Giorgia Lolli sanoo.

Esityksiä yhä useammalla kielellä

Yleisölle esitykset tarjoavat hyvän mahdollisuuden nähdä uutta ei-suomenkielistä – eli usein englanninkielistä tai kieletöntä – esittävää taidetta Helsingissä. 

Ennusteiden mukaan vuoteen 2035 mennessä joka neljäs helsinkiläinen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Se luo tarvetta myös teatterille, joka ottaa huomioon yleisön erilaiset taustat. 

Saana Lavaste toivookin Suomeen enemmän esityksiä paitsi kotimaisilla kielillä ja englanniksi, myös moninaisen tekijäjoukon omilla äidinkielillä – esimerkiksi arabiaksi, somaliksi ja venäjäksi. 

Tule esitykseen!

Teatterikorkeakoulun kauden ohjelmisto löytyy kootusti Taideyliopiston verkkosivuilta. Kaikkia yliopiston yleisötapahtumia voi selailla tapahtumakalenterissa.