Dekaani Emilie Gardbergin tervehdys
Tammikuussa Sibelius-Akatemian dekaanina aloittanut Emilie Gardberg kertoo, millaisena hän näkee musiikin merkityksen pandemiasta toipumisen aikana.
Millaisissa tunnelmissa alkaa ensimmäinen syyskautesi Sibelius-Akatemiassa?
Olen toiveikas ja innostunut. Olemme kesän aikana luoneet niin sanotun mahdollistamisen mallin, jonka avulla pyrimme siihen, että emme enää joutuisi tekemään suuria kompromisseja koronan takia. Osaamme järjestää asioita terveysturvallisesti ja olemme hyvällä matkalla rokotuksien kanssa. Koen suurta innostusta, kun katson syksyn suunnitelmia ja kuvittelen henkilökunnan ja opiskelijoiden tapaamisia sekä lukuisiin tapahtumiin osallistumista.
Musiikilla on tutkitusti laajat hyvinvointivaikutukset. Millaisena näet taiteen ja musiikin merkityksen, kun yhteiskunta alkaa toipua pitkästä pandemia-ajasta?
Meidän alamme on valtavan merkityksellinen yhteiskunnan jälleenrakentamisessa. Musiikki ilahduttaa, lohduttaa, järisyttää ja yksinkertaisesti merkitsee valtavasti monelle ihmiselle. Musiikki voi toimia terapeuttisesti ja rentouttavasti, se herättää ajatuksia, vahvistaa tunnetiloja ja resonoi koko kehossa. Kun ihmiset pyrkivät toipumaan korona-ajan jättämästä traumasta ja ahdistuksesta, musiikki tulee olemaan monelle myös terapeuttinen keino käsitellä omia tunteita. Musiikki on myös yksi niistä asioista, jonka ansiosta ihmiset tulevat yhteen. Meidän pitää toimia terveysturvallisesti mutta samalla varmistaen, että saamme yleisöt liikkeelle, yhteiskuntaa auki ja ihmiset ulos kodeistansa toisiaan kohtaamaan.
Esiintyminen on tärkeä osa Sibelius-Akatemian opiskelijoiden opintoja ja akatemia järjestää yli 700 konserttia vuodessa. Millainen rooli yleisökonserteilla on tulevien ammattimuusikoiden opinnoissa?
Esiintymiskokemukset ovat arvokkaita rakennuspalikoita oman muusikkouden rakentuessa. Mikään ei ole niin vangitsevaa itselleni kuin onnistunut vuorovaikutus taiteilijan ja yleisön välillä. Se voi tapahtua intiimisti tai isossa konserttisalissa, mutta sitä flow-tilaa kaipaan aina ja pandemian aikana tämän merkitys on vielä kasvanut. Rohkaisen kaikkia tarttumaan moneen eri esiintymiskontekstiin, konserttisalit, lähiöiden julkiset tilat, vanhainkodin juhlasali, leikkipuiston hiekkalaatikko, ulkosaariston puukirkko – kaikissa oppii ja tulee taitavammaksi ilmaisemaan itseään ja olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Millainen olet konserttikävijänä? Mikä tekee konserttielämyksestä vaikuttavan?
Olen maksimalisti. Olen asunut kahdessa täydellisessä konserttikaupungissa, New Yorkissa ja Lontoossa ja niissä tarjontaa oli valtavasti. Samana iltana saattoi olla kolme eri huippuorkesteria, joissa parhaassa tapauksessa vielä suomalaiset kapellimestarit puikoissa. Pidin niihin aikoihin Exceliä, johon listasin kaikki mahdollisuudet ja kuratoin itselleni 4-5 konserttia, oopperaa tai Broadway-musikaalia viikossa.
Pandemian aikana olen myös oppinut arvostamaan nettikonsertteja laajemmin. Muun muassa Kaija Saariahon Innocense oli huikea myös striimattuna. Parhaita konserttimuistoja ovat ne, missä musiikki on pystynyt liikuttamaan, järkyttämään tai jopa saanut purskahtamaan nauruun. Raskaan työpäivän jälkeen ei ehkä jaksaisi lähteä, ja silloin on tärkeää, että lippu on ostettu ennakkoon ettei jää kotisohvalle. Hyvän konsertin päätyttyä olen saman aikaisesti eheytynyt, energinen ja levollinen.
Kolme konserttivinkkiäsi syyskaudelle?
Konserttikautemme alkaa perinteisellä Kesän nuoret taiteilijat -sarjalla. Odotan innolla kansainvälisestikin maineikkaan nuoren polven basisti Kaisa Mäensivun trion Musiikkitalolla 8.9. kuvattavaa jazzkeikkaa. Tuoreessa yhtyeessä on suuren maailman meininkiä ja se hemmottelee suurkaupunkisydäntäni.
Odotan kovasti, että meidän sinfoniaorkesterimme pääsisi esiintymään liveyleisölle. Jukka-Pekka Sarasteen johtama Oivalluksia ja elämyksiä -konsertti 19.9. avaa sinffiskauden ja toivon istuvani Musiikkitalon konserttisalissa turvallisesti ja innostuneesti. Ohjelma on ihana – Beethovenin Eroica saa seurakseen Ligetin Kaksoiskonserton huilulle ja oboelle.
Kuuluisa Klangforum Wien vierailee ja työskentelee yhdessä SibAn NYKY Ensemblen kanssa lokakuussa. Musiikkitalossa 8.10. kuultavan konsertin ohjelmassa on huikea G.F Haasin in vain, joka on säveltäjän kannanotto kotimaassaan Itävallassa 1990-luvun lopussa tapahtunutta oikeistopopulistisen politiikan huolestuttavaa suosiota kohtaan.
Uusi liedmusiikin lehtori Keval Shah työstää opiskelijoiden kanssa Musiikkitalossa 13.10. esitettävää Covid reflections -konserttia, jossa pandemia-ajan tunnot, kuten eristys, toivo ja jälleennäkemisen ilo käsitellään lauluilla. Siitä odotan ja toivon terapeuttista ja ravistuttavaa iltaa, jossa musiikin avulla voi analysoida menneitä kuukausia ja iloita siitä, että musiikki saa jälleen soida.
Emilie Gardberg
Emilie Gardberg siirtyi Sibelius-Akatemian dekaaniksi Suomen Lontoon-instituutista. Sitä ennen hän on toiminut muun muassa Turun musiikkijuhlien toiminnanjohtajana ja Turun filharmonisen orkesterin intendenttinä. Hän on myös opettanut taidehallintoa ja johtamista vierailevana luennoitsijana useissa korkeakouluissa.
Dekaanin tehtävänä on johtaa Sibelius-Akatemiaa osana Taideyliopistoa. Kokonaisuuteen kuuluvat akatemian koulutus, tutkimus ja taiteellinen toiminta sekä näihin kytkeytyvät kumppanuudet ja yhteiskuntasuhteet. Taideyliopiston kolmen akatemian – Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun – dekaanit toimivat myös yliopiston johtoryhmän jäseninä.