Kapellimestariopiskelija: Henkinen ja henkilökohtainen kasvu on ollut yhtä tärkeää kuin tekninen koulutus
Lue orkesterinjohdon opiskelija Costas Valliosin haastattelu.
Costas Vallios aloitti kapellimestariopinnot Sibelius-Akatemiassa vuonna 2021 inspiroiduttuaan osallistumisestaan Jorma Panulan kapellimestariakatemian mestarikursseille teini-iässä. Nyt hän jakaa näkemyksiään matkastaan ja kokemuksistaan opiskelusta yhdessä maailman arvostetuimmista musiikkiakatemioista.
Miten valmistaudut henkisesti orkesterin johtamiseen?
Keskityn rakentamaan suhteita muusikoiden kanssa ja viettämään aikaa heidän kanssaan myös harjoitusten ulkopuolella. Tämä auttaa minua ymmärtämään heidän persoonallisuuksiaan. Kapellimestarina oleminen on vaatii yhteistyötä, ja mitä läheisempi suhde muusikoihin on, sitä parempi on myös kokemus. Se luo tunteen tutusta ja turvallisesta ympäristöstä.
Professorimme Sakari Oramo on ollut uskomattoman inspiroiva. Hänen työnsä seuraaminen sekä koulussa että ammattiorkestereiden kanssa on mestarikurssi jo itsessään. Hänen energiansa ja kykynsä rakentaa yhtenäinen ohjelma ovat ominaisuuksia, joita pyrin itsekin kehittämään.
Mutta ensimmäinen asia on tietysti partituurin opettelu. Se vie eniten aikaa ja vaatii paljon itsenäistä työtä. Luulen, että suurin osa valmistautumisesta on henkistä ja tapahtuu kotona. Loppu koetaan itse tilanteessa muusikoiden ja yleisön kanssa. Sitä ei voi täysin valmistella – sille täytyy vain altistua.
Tässä ammatissa voi olla helppo muuttua melkeinpä pakkomielteiseksi, joten tasapainon ylläpitäminen on elintärkeää. Minulle se tarkoittaa ajan viettämistä ystävien kanssa, käymistä kuntosalilla – varmistan, että minulla on elämää myös musiikin ulkopuolella. Tämä auttaa minua pysymään maanläheisenä.
Mikä merkitys palautteella on kasvuusi kapellimestarina?
Jokaisen harjoituksen jälkeen saamme palautetta sekä professoriltamme että vertaisiltamme, toisilta opiskelijoilta. Meillä kaikilla on erilaiset lähestymistavat, ja toistemme oppiminen auttaa meitä kasvamaan. Ilmapiiri on tukeva, ja mahdollisuus jakaa ideoita ja kokemuksia on arvokasta myös opintojen jälkeen.
Huomaan kehittyväni myös orkesterilta saamani palautteen kautta: kun muusikot kertovat, mitä he tarvitsevat kapellimestarilta, voin olla heille hyödyllisempi. Sakari Oramo puhuu usein ”pomminvarmasta johtamisesta”, joka tarkoittaa vakuuttavia teknisiä ja musiikillisia päätöksiä, jotka eivät jätä tilaa epäilyksille. Tämän saavuttamiseksi on ymmärrettävä soittajien näkökulma.
Millaiseksi kapellimestariksi pyrit tulevaisuudessa?
Aloitin nuorena, ja minulla oli vain epämääräinen käsitys siitä, mitä kapellimestariopinnot pitivät sisällään. Kesti aikaa sopeutua ja kehittää selkeä polku itselleni, mutta nyt ajattelen, että henkinen ja henkilökohtainen kasvu on ollut yhtä tärkeää kuin tekninen koulutus. Minun on hallittava oikeat johtamisen työkalut ja oltava aina hyvin valmistautunut. En haaveile tällä hetkellä suuresta kuuluisuudesta – haluan vain tehdä työni hyvin ja saavuttaa vähitellen sen, mikä minulle kuuluu. Haluan terveet suhteet orkestereihin ja tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi – työskennellä aidosti ihmisten ja muusikoiden kanssa.
Olet tällä hetkellä opiskelijavaihdossa Frankfurtissa, Saksassa. Mitä ainutlaatuista on Sibelius-Akatemian kapellimestarikoulutuksessa ja miten vaihtokokemus on vaikuttanut kehitykseesi?
Sibelius-Akatemiassa mahdollisuus johtaa sinfoniaorkesteria kaksi- kolme kertaa kuukaudessa on harvinainen ja korvaamaton tilaisuus. Se on turvallinen ympäristö, jossa voimme kokeilla pelkäämättä virheitä. Työskentelemme myös vierailevien opettajien ja ammattiorkesterien kanssa eri puolilla Suomea. Nämä yhteydet ovat olennaisia, sillä ne tarjoavat meille näkyvyyttä ja avaavat tulevaisuuden uramahdollisuuksia.
Osallistuin Figaron häät -oopperaprojektiin Sibelius-Akatemiassa keväällä 2024 ja se motivoi minua lähtemään vaihtoon. Saksassa keskitytään vahvasti oopperaan, mikä täydentää sitä taiteellisen kokeilemisen vapautta mitä Sibelius-Akatemiassa rohkaistaan. On ollut silmiä avaavaa kokea erilaisia opetustapoja. Suomessa yksilöllistä luovuutta vaalitaan jo varhaisessa vaiheessa ja kannustetaan tutkimaan omaa taiteellista identiteettiä, kun taas Saksassa erityisesti ooppeamaailmassa korostetaan erityisesti käsityötaitoa ja tehokkuutta.
Oopperaproduktiossa työskennellään kuin pienessä ekosysteemissä: vietetään paljon aikaa melko pienessä yhteisössä, jossa on erilaisia ajattelutapoja ja tarpeita. Siellä saa työskennellä paljon sinfoniaorkesteria suuremman ryhmän ja siksi myös kapellimestarin rooli on erilainen. Oopperassa kapellimestari ei ole yksin ”se tärkein henkilö” ja yksin johtopaikalla, vaam yksi monista tärkeistä henkilöistä solistien ja monien muiden ohella. Pitkää oopperaa johtaessa oppii myös johtamaan “taloudellisesti”, liikkeitä säästellen, jotta pystyy viemään esityksen läpi. Se antaa kapellimestarille myös käsityksen teoksen rakenteesta: missä täytyy tehdä vähemmän ja missä asiat kiihtyvät ja vaativat enemmän energiaa.
Mitä neuvoja antaisit tuleville hakijoille?
Valmistaudu hyvin teknisesti, mutta ole aito. Näytä musiikillinen intohimosi ja yksilöllisyytesi. Kaikki eivät pääse sisään ensimmäisellä yrittämällä, mutta älä lannistu. Valintaprosessissa ei ole tarkoitus löytää täysin valmiita kapellimestareita, vaan kyse on potentiaalista. Ole oma itsesi ja luota siihen, että se, mitä sinulla on tarjota, riittää.